Laulat:
"en sun särkyä anna mä en"
Niin hento kaunis kevyt ääni
luulen sinua ystäväksi
metsäksi muuttuva
silmien sammaleen vihreys
kastuu kostuu onnesta
huomaamatta
katoavaa kuitenkin
on ihmisyys kokonaan
vihdoin tajuan kuka olet
suunnaton elämä
Laulat yhä minulle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!