tiistai 11. maaliskuuta 2014

Suora ja ruma

Tässä minä istun
tyttöparka
silmät syvinä mustina
tuijotan kulmien alta
tummien

Minun suuri sieluni
ja ne harmaat kuvitelmat
mittailtuina liian suoriksi
epäkuviksi
haaveettomiksi

Ja se oli maailman vika
     (liian suorat jonot)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!