perjantai 30. joulukuuta 2016

tän todellisuuden tuolla puolen

Täällä sataa lunta ja mun ajatukset ei pysy hetkeäkään paikallaan

haluaisin lähteä merille, kiertää pallon ja heittää kengät jalasta norsunluurannikolla.
haluaisin sanoa sujuvasti hello ja vilkuttaa kadun toiselle puolelle,
ja haluaisin vastata viestiin joo ja uida maan ääriin
nähdä mun sielun maisemat ensi kesänä ja olla kotona niin kuin täällä

haluaisin lapioida sylillisen rakkautta sun silmillesi ja maanantaina
lakata välittämästä ja juosta pakoon tätä talvea, juosta sun kanssa kilpaa maan ääriin
mielen laidalle, nauraa ja olla silti putoamatta
haluaisin leikkiä kotia ja lopettaa heti, kun alkaa sataa
ja juosta sun syliisi niinä päivinä, joiden aamu alkaa konsonantilla
ja olla itsenäinen, vapaa nainen, niinä kun ei

haluaisin, kun sataa lunta, olla vaan sun ja
kun aivot ei prosessoi todellisuutta, olla totta