tiistai 28. kesäkuuta 2022

haluaisin vielä osata

haluaisin vielä osata
katsella toden taakse, miettiä miten
kaksi sammakkoa suutelisi toisiaan
miten pilvet olisi karkkia ja jutella sinivuokoille ja
niiden lehdillä istuville sadepisaroille

tutustua meidän pihakeinun alla asuvaan keijuun
ja naapurinpoikaan, jolla oli mustikkaa alahuulessa
kuunnlla kuinka ullakolla
asuisi iltaisin ukkonen

katsella tähtien taa ja
nähdä kauemmas kuin aikuinen

tiistai 14. kesäkuuta 2022

se kilisee korvalehdillä

vaativa huuto tavoittaa aina
se kilisee korvalehdillä
juoksuttaa sormiaan selkärangalla

nikamat on päällekkäin ne kolisee kovasti toisiaan vasten
niissä valuu rumat sanat aina seuraavaan

asettelet itsesi sivuttain avaat suun ja suljet korvat
mutta huuto
se vaatii aina lisää
se on aina liian nopeasti siellä

niitä oli neljäsataa miljoonaa

niitä oli neljäsataa miljoonaa

yhtenä aamuna synnytin kaksi

pidin kiinni ja hoivasin, katsoin yhdessä unet, suljin naarmut
laskin käsistä vasra
kun uskoin niiden toipuvan ja kasvavan omillaan

mutta sitten kun laskin taas
puolitoista tusinaa oli kadonnut

eilen niitä oli kaksituhatta
ja tänä aamuna sata vähemmän

pelkäsin niiden puolesta niin paljon
että pesin ja varoin
ja lopulta tapoin
muutaman unelman

perjantai 3. kesäkuuta 2022

entä jos se onkin totta

entä jos se onkin totta
että toivolla on tiukempi ote

entä jos hengittäisit vielä
kerran ja ainakin

jos huominen kuitenkin kannattaa ja jos
lykkäisitkin luovuttamista

ethän ole luovuttaja ethän?

ja vaikka olisit, myöhästy hiukan niin
ehdit nähdä mitä käy ja ehkä
elää yhden elämän

paimentaa painajaiset pois

lampaat loppui kesken tunti sitten
kahden maissa lakanat on solmussa
vaatteet huonosti ja ajatukset
väärin viikattuina

ehkä ensi yönä uni tulee

ja jos ei niin voin laskea taas sataan
ja sataan

ja paimentaa painajaiset pois
ottaa lampaat lemmikiksi ja 
nukkua kai ehtii ensi elämässä

perjantai 20. toukokuuta 2022

ohikulkija

mielessäni täytän näitä maisemia
elämällä, maalaan vuodenajoilla ja ihmisillä
kauppalaivoilla, heillä joille nämä kadut
jättivät kivi kiveltä jäähyväiset
juhannuspiknikeillä, pussikaljoilla, 
rakastuneilla ja humaltuneilla

minä kuulun toisiin kuviin, niihin
joissa puhutaan toisella tapaa

maalaan elämää täällä
mutta minä olen ohikulkumatkalla omassani

universumin osaseksi

sanoi lahjoittavansa auringolle
tai ehkä talven synkimmälle päivälle
vaihtavansa pariin kevätpäivään
jättävänsä kuumuuden kuivattavaksi kukaksi

ja lupasi palauttavansa pölyksi pian, maatuneeksi maaksi
solutasolle mentäessä mustuneiksi luiksi
paljaiksi, myyvänsä mennessään ohikulkijalle

olethan tomusta tullut
niin saat mennä, älä tartu kiinni tänne