keskiviikko 17. tammikuuta 2018

sun katse riisuu mut
oon edessäs läpinäkyvä

meidän väliin mahtuis valtatie
enkä silti mahdu hengittämään

sun sinisten silmien alla oon auki
vaikkei olla ees hipaistu
sormen kärjellä

sun sanat tippuu hitaasti mun päälle
viereisestä pöydästä

et katso enää
tuijotat ohi

kun mä luulin et vielä jatkettiin leikkiä
enkä vieläkään osaa vetää henkeä