Nauru hörisee jossain täällä
meidän keskelle se piiloutuu
pitkiksi päiviksi
nuoruuden oloihin
Syntymiä kuolemia
vanhuus laskee palkkaansa
Minä vihreillä jaloillani
pakenen
Nauru kalskahtaa korviin
kuin kattilaa hakkaisi
pahalta se tuntuu
ei kuule muuta
On hyvien joukkoja
vaikea seurata särkevillä luilla
hyvyyden eteen
on uhrattava
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!