maanantai 6. tammikuuta 2014

Hetkinä

Joinain öinä unohdan
erinäisiä oleellisuuksia
olemattomuuksia
olentoja

Kun olen yksin

Yö puhuu omiaan
minä pelkään
Silloin unohdan ihmisyyden

Muutun pieneksi,
joka vapisee
kun on ilman
Yksin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!