keskiviikko 20. elokuuta 2014

minä no:2

tässä hei, heijastus

pää keikkuu epävarmana
suhteettomana suuntaan toiseen
päättämätön väri, kiilto silmissä

sitä kantamassa
luut jossain syvällä
kääröissä, jotta olisi
tarpeeksi kasassa

klonksuvat polvet
kätketyt varpaat villaan
kuiskivat nilkat, liian

kipeä

luotuko luomus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!