Talvimonsuuni
sielussa tuulee on viima
heitän rakkaudet komeroon
ihan hetkeksi suojaan
pyörremyrskyltä myrkyltä
jotta voisin taas nukkua rauhassa
osaisin rakastaa, kun -
olen talvihorrostaja
Kunnes aurinko jälleen
pystyttää minuun elon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!