levitän hymyä mun huuliin
ne on punaiset niin kuin mun mekko
ja niiden takana suhisee pelko
tää maailma pyörii niin lujaa
mutta tänä iltana me tanssitaan
toivon että nään sut salin laidalla
ja hymyilet takaisin
kun kello lyö kymmenen
harjaan mun ripsiin ilmettä
niin kuin tässä maailmassa ei olisi
jo tarpeeksi maalauksia
mutta toivon että sä
näät silti mun sisimmän
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!