tummina silminä pipon reunan alla
höyrynä aamumetron ikkunassa
toisiinsa tarttuneissa lumikiteissä
vastasyntyneen kirkaisussa
hymykuoppana kasvoillani
sydämen tasaisessa sykkeessä sinä soit
jään rasahduksena askelten alla
karkaat huokauksena nukkuvan huulilta
tuulessa huojuvassa rantaheinässä
sen hiljaisessa huminassa tunnistan sinut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!