silmien alla tihkusade
ripsillä unettomien öiden
hiilenmustat lammikot
solisluiden sillalla keinuu
kylkiluiden takana tasainen rytmi
se ei ole vieläkään sammunut
lantion luut piirtävät rajat
taipuneet nilkat, jalkapohjat nuohoavat yössä
varpaisiin asti ulottuu
sameiden siipien helmat
ne kastuvat maan alla ja mustuvat helvetissä
nivelet tanssivat niistä välittämättä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!