ajatusten rajalla

peilin reunalla puoliksi auki
suu raollaan suljettu ilme
hampaat heijastuvat huokuen
uhmaa

säikky sekava mieli
tuudittaa jo katsetta lattiaan

     oi huomaa nyt
     et ole ehjä

mutta onko kukaan koskaan
voinut paeta silloin
kun todellisuus on todella

     pieni?

hengissäsäilymiseksi, iltarutiini

Kaataen pään

Ontot henkäykset painavat käsiin
viimeisensävyt kaiuissa
ilma virtaa sormien läpi

koetettava puhaltaa ulos koko sielu
sen ehjät osat, jotta
jokin säilyisi
vedettävä happea
     (O2, oo kaks) edes konkretian vuoksi
     fyysisyys

Vadittava aivoilta muutama
rauhallinen sähkökäyrä

   jottei nyt mitenkään
   mikään päättyisi
   henkäys jäisi vajaaksi

Amorin puuttuva sisar

Jotta voisin rakastaa

     levitän suuni, hampaiden
     valoisat rivit

     vedän ripset poskille, peitän
     ikkunat mieleen
     (ummistan tunteet)

     pakotan luulemaan, ettei
     kukaan voi voittaa omakseen
     ettei lasta voi nimetä
     ennen sen syntymää

     pakotan näkemään peilissä
        punaiset posket
        vailla luita

Jotta voisin olla nainen

Sanoakseni Je t'aime

30.6.

Pujotan paljaat jalkani
          kehosi tutut laaksot
          siellä, missä oli syke
          pitelen kättäni kovin kauan

Kuuntelen kuinka virtaat
kuinka yksin
olemme

olen hetken levollinen
aamuvaloa hiuksillani
minun sydämeni päällä

    väreilee

puuvärimeikki

Tytön olemus, ihmisen ilme

Haaleat silmät
haihtunut määrätietoisuus
huulilla eiliset kysymykset

Yhä
    yritys vedellä ilmaa
    rauhoittaa kuolemaa kuiskiva
    säilyä katkeamattomana

Katseen pohjalla
elon kolkko kaiku

halu
Kuka värittäisi nämä kasvot?

luonnos

Elämä vierii kyllä eteen

vaikkei pieni olento lainkaan liikkuisi
     ei jaksaisi pidellä enää
     kiinni ei antaa sydämen olla

     Ei tässä muusta ole kyse
     kuin vain minimaalisesta virheestä
     virhelyönti

Ei ole jatkoa runoille
henkäykset katkenneita

hylätty kirjein ja sanoin
katseita ei ole

Ei jaksa enää. Lopetetaanko tää leikki?
Tulkaa pois piiloista. Mennään kotiin jo.

Olisi pidettävä itsensä hengissä
edes kirjoittamalla
kuoleman tilalle elämää

14.6. herään

Maailma on julma

uskonnon reaalista

ei täysiä pisteitä

              pommi ikkunan alla

satoi siniseltä taivaalta

kiharat suoristuneet 

sateessa

kyyneleet sotkevat silmät

rumiksi kirveleviksi

               okranvärinen kuiva pelto

lapset vailla

kyyneleet ovat leipäni

Kun se on pahaa

              ja kolmas auringosta

tulvii

Ällöttää

todellisuutta