Maa kylpee kuumassa
auringon sylkemässä valossa
valo
väreilee polttaa
taivas oksentaa tyhjää
kaikki on
oranssi illuusio
kesävalo on aavistus
jo maailmanlopun sävyistä
voimakkaat lopulliset
tuulet
valoa vain yössä
kesävale
tiistai 22. heinäkuuta 2014
ajatusten rajalla
peilin reunalla puoliksi auki
suu raollaan suljettu ilme
hampaat heijastuvat huokuen
uhmaa
säikky sekava mieli
tuudittaa jo katsetta lattiaan
oi huomaa nyt
et ole ehjä
mutta onko kukaan koskaan
voinut paeta silloin
kun todellisuus on todella
pieni?
suu raollaan suljettu ilme
hampaat heijastuvat huokuen
uhmaa
säikky sekava mieli
tuudittaa jo katsetta lattiaan
oi huomaa nyt
et ole ehjä
mutta onko kukaan koskaan
voinut paeta silloin
kun todellisuus on todella
pieni?
tiistai 1. heinäkuuta 2014
hengissäsäilymiseksi, iltarutiini
Kaataen pään
Ontot henkäykset painavat käsiin
viimeisensävyt kaiuissa
ilma virtaa sormien läpi
koetettava puhaltaa ulos koko sielu
sen ehjät osat, jotta
jokin säilyisi
vedettävä happea
(O2, oo kaks) edes konkretian vuoksi
fyysisyys
Vadittava aivoilta muutama
rauhallinen sähkökäyrä
jottei nyt mitenkään
mikään päättyisi
henkäys jäisi vajaaksi
Ontot henkäykset painavat käsiin
viimeisensävyt kaiuissa
ilma virtaa sormien läpi
koetettava puhaltaa ulos koko sielu
sen ehjät osat, jotta
jokin säilyisi
vedettävä happea
(O2, oo kaks) edes konkretian vuoksi
fyysisyys
Vadittava aivoilta muutama
rauhallinen sähkökäyrä
jottei nyt mitenkään
mikään päättyisi
henkäys jäisi vajaaksi
Amorin puuttuva sisar
Jotta voisin rakastaa
levitän suuni, hampaiden
valoisat rivit
vedän ripset poskille, peitän
ikkunat mieleen
(ummistan tunteet)
pakotan luulemaan, ettei
kukaan voi voittaa omakseen
ettei lasta voi nimetä
ennen sen syntymää
pakotan näkemään peilissä
punaiset posket
vailla luita
Jotta voisin olla nainen
Sanoakseni Je t'aime
levitän suuni, hampaiden
valoisat rivit
vedän ripset poskille, peitän
ikkunat mieleen
(ummistan tunteet)
pakotan luulemaan, ettei
kukaan voi voittaa omakseen
ettei lasta voi nimetä
ennen sen syntymää
pakotan näkemään peilissä
punaiset posket
vailla luita
Jotta voisin olla nainen
Sanoakseni Je t'aime
30.6.
Pujotan paljaat jalkani
kehosi tutut laaksot
siellä, missä oli syke
pitelen kättäni kovin kauan
Kuuntelen kuinka virtaat
kuinka yksin
olemme
olen hetken levollinen
aamuvaloa hiuksillani
minun sydämeni päällä
väreilee
kehosi tutut laaksot
siellä, missä oli syke
pitelen kättäni kovin kauan
Kuuntelen kuinka virtaat
kuinka yksin
olemme
olen hetken levollinen
aamuvaloa hiuksillani
minun sydämeni päällä
väreilee
puuvärimeikki
Tytön olemus, ihmisen ilme
Haaleat silmät
haihtunut määrätietoisuus
huulilla eiliset kysymykset
Yhä
yritys vedellä ilmaa
rauhoittaa kuolemaa kuiskiva
säilyä katkeamattomana
Katseen pohjalla
elon kolkko kaiku
halu
Kuka värittäisi nämä kasvot?
Haaleat silmät
haihtunut määrätietoisuus
huulilla eiliset kysymykset
Yhä
yritys vedellä ilmaa
rauhoittaa kuolemaa kuiskiva
säilyä katkeamattomana
Katseen pohjalla
elon kolkko kaiku
halu
Kuka värittäisi nämä kasvot?
luonnos
Elämä vierii kyllä eteen
vaikkei pieni olento lainkaan liikkuisi
ei jaksaisi pidellä enää
kiinni ei antaa sydämen olla
Ei tässä muusta ole kyse
kuin vain minimaalisesta virheestä
virhelyönti
Ei ole jatkoa runoille
henkäykset katkenneita
hylätty kirjein ja sanoin
katseita ei ole
Ei jaksa enää. Lopetetaanko tää leikki?
Tulkaa pois piiloista. Mennään kotiin jo.
Olisi pidettävä itsensä hengissä
edes kirjoittamalla
kuoleman tilalle elämää
vaikkei pieni olento lainkaan liikkuisi
ei jaksaisi pidellä enää
kiinni ei antaa sydämen olla
Ei tässä muusta ole kyse
kuin vain minimaalisesta virheestä
virhelyönti
Ei ole jatkoa runoille
henkäykset katkenneita
hylätty kirjein ja sanoin
katseita ei ole
Ei jaksa enää. Lopetetaanko tää leikki?
Tulkaa pois piiloista. Mennään kotiin jo.
Olisi pidettävä itsensä hengissä
edes kirjoittamalla
kuoleman tilalle elämää
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)