sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Leipää on mut ei se mulle riitä

Huudan kuinka
"maailman nälkään me
näännymme!"

Sillä tarkoitan hienoja
arvokkaiden hopeoitujen asioita
vaikka minun puolikas
aivoni kumisee tyhjyyttään

Sydän valuu alas

Itse minä nälkäni keksin,
myhäilen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!