Minulla on ollut vähän hankalaa
pidellä kiinni punatukkaisesta
villasukkarunotytöstä
tarttua sen katseeseen
ja ottaa kädet kiinni
ja jalat
sitoa ne minun kenkiini
Se tyttö ei halunnut selvitellä minua
kantaa sieluani maan ääriin
jossa se kerran
nauroi purkauksittain
riehui auringon kanssa hippaa
Ymmärrän, etten voi
lasipurkkiinkaan sitä laittaa
se nääntyy minun kanssani kuitenkin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!