vuosi rapisee kenkien alla
maalautuu ruosteen, auringon sävyin
hengitän karvasta kylmyyttä
keuhkot raapiutuvat sen otteissa
hengitän vaivatta
sillä olen tässä
läpäisemätön valoavaruus
tunkee ikkunoista
kauluksen sisään tulvii pakkasta
ujuttautuu hameen alle
olen tässä
olen matkalla talveen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!