tiistai 14. huhtikuuta 2015

blick

Minä tuijotan sinua pysähtyneen hetken.

Piirrän katseellani tummat kulmat,
epämääräisen sallittu katse, laittoman pitkä arjessa
sinulla on suu ja korvat, nenä
hämmästyn tavallisuudestasi
painan mieleeni leukasi muodot.

kaksi lasia rakkaudesta

Ja juna nytkähtää raiteilla, sinä katoat Oulun suuntaan.

2 kommenttia:

  1. Tää on tosi kiva! Erityisesti tästä tykkään: "epämääräisen sallittu katse, laittoman pitkä arjessa"

    VastaaPoista

Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!