perjantai 17. heinäkuuta 2015

me oltiin enkelin lapsia

Me letitettiin toistemme tukkaa. Me sanottiin hyvää yötä ja tarkoitettiin, kun pyydettiin anteeksi. Me kuunneltiin satuja kasvot käännettyinä vakaviin asteisiin. Kuunneltiin, ettei lentokone pudottanut pommia ja katsottiin aina

vasen oikea vasen

Me istuttiin jalat paketoituna käsien halaukseen. Halattiin läpi kissat ja juostiin portaat hammaspesulle. Me roikuttiin oksilla ja kiljuttiin niin kun Afrikan pienet apinat. Me luultiin, että pohjoisessa asuu pingviiniperhe ja että jokaisella on äiti ja isä. 

Me oltiin vakavia, eikä yksikään pinkki paita estänyt ketään katsomasta meitä silmiin, Me tiedettiin, että aina on onnellinen loppu vaikka sitä ei kerrottu. Ja me katsottiin itseämme silmiin eikä pelätty yhtään peiliä.

Kuka ne silmät sulki?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!