keskiviikko 11. tammikuuta 2017

hurja

kun päässä vaeltaa vettä valuvia pilviä

mä keinutan tätä laivaa
hypin sen laidalta toiselle ja uskon, 
et elämä kantaa

en nää 
sateen takaa oikeeta satamaa
tai hirmumyskyn keskellä koordinaatteja
mä huojutan kiintopistettä ja raastan köysiä

aallon hurjalla harjalla
mut mä tiedän, laulan,
oon turvassa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!