Maailma oli valmistettu vaahtokarkista
Se oli karnevaali
karkinvärinen
Olin vain ääni ja vilkuttavat
kädet, jotka halusivat hyppiä
Oli ilo
Minä olin osa sitä
Ja sittenkin kun
sokeri sulanut hankeen
sormet huurassa riemusta
hiljainen jyrinä jäljessä
sen ajasta
Maailma jäi pyörimään
raidallisena
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!