Maailma on niin täysi
Luulen välillä, että tärkeintä
on hengittää tahdissa
hetki kerrallaan
Että silloin säilyy elossa,
kun huomaa
lyhtypylväiden lämmön
pakkasen syömässä pimeydessä
Mutta joskus unohdan sen
ja satun ajattelemaan
liikaa kokonaisia
kaaria, linjoja ja
valon olemassaoloa sen
eri sävyjen sijaan
sekin saattaa olla
ihme, enkä osaa päättää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!