yö on jumalilta lainattua aikaa
juhlista ylijäänyttä onnea
kesä varastaa valoa loppuvuodelta
täksi yöksi mä lainaan
sua
koivut venyttelee oksiaan
haaleaa taivasta vasten
ois lapsellista kerätä seitsemän kukkaa,
mutta lasken toiveita tälle yölle ja niissä on
sua
me olemme heinää, ohutta viljaa
tuuli huojuttaa meitä
ihan hiljaa, se silittää pellon viertä,
koskettaa ohuesti mua ja
sua
aurinko levittelee siipiään
sen säteet suutelee suoraan suulle
eilinen kättelee tulevaa
mä mietin vain sua ja tänä yönä sä
mua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!