Minulla on salaisuus.
Minulla, joka kampaan hiukseni jakaukselle
enkä polta keuhkojani kovin mustiksi.
Että minun rajoillani,
asuu viilettävä pimeys,
viiltävä ääni ja
pelonsekainen, uinuva tunne.
Että sillä kaikella on avoin pääsy kotiimme.
Sanon hyvät yöt ja pukeudun aina
päivävaatteisiin,
syön tarjotun lounaan
enkä rukoile ääneen.
enkä koskaan päästä sinua liian lähelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on runoblogi. Muistathan, että kaikki ei ole henkilökohtaista!